Sienestyksessä on jotain erityistä. Metsän hiljaisuus, kostean metsänpohjan tuoksu ja tyytyväisyys, kun lehtien välistä pilkahtaa muhkea herkkutatti, tekevät siitä monille myöhäisen kesän ja syksyn miellyttävimmistä rituaaleista. Ennen kuin kuitenkin suuntaamme puiden väliin, kannattaa pohtia paitsi mitä sieniä kerätä myös mihin ne laittaa.
Muovinen ämpäri tai muovikassi vaikuttavat kätevältä ratkaisulta. Ne ovat kevyitä, halpoja ja lähes aina käden ulottuvilla. Valitettavasti juuri tällainen tapa säilyttää metsäsatoa voi merkittävästi heikentää sen laatua. Sienet ovat poikkeuksellisen helposti pilaantuvia, vesipitoisia tuotteita, joten ne tarvitsevat ilmavan astian. Juuri tästä syystä metsään on sukupolvien ajan viety ennen kaikkea punottu sienikori.
Mitä muoviin suljetuille sienille tapahtuu?
Tuoreet sienet sisältävät paljon vettä ja ovat hyvin herkkiä. Kun laitat ne muovipussiin, kosteus ei pääse haihtumaan vapaasti. Sisälle muodostuu nopeasti lämmin, kostea ja tunkkainen ympäristö – erityisesti, jos sienestys kestää useita tunteja tai tapahtuu lämpimänä päivänä.
Tällaisissa olosuhteissa sienet alkavat ”hauduttaa” itseään. Ne menettävät kiinteytensä, muuttuvat pehmeiksi ja kosteiksi, ja ennen kaikkea pilaantuvat huomattavasti nopeammin. Ilmankierron puute suosii myös bakteerien ja homeiden kasvua. Siksi oikein tunnistettu ja ruokasieni voi silti olla syömäkelvoton, jos sitä on säilytetty väärin pitkän aikaa.
Kun sienet pilaantuvat, niissä etenevät luonnolliset hajotusprosessit. Mitä korkeampi lämpötila, enemmän kosteutta ja vähemmän raitista ilmaa, sitä nopeammin nämä prosessit etenevät. Tuloksena kerätyt sienet voivat muuttaa hajuaan, koostumustaan ja ulkonäköään, ja niiden syöminen voi aiheuttaa vatsavaivoja. Siksi satojen turvallisuutta ei kannata arvioida pelkästään sen perusteella, löytyikö syötävä laji. Tärkeää on myös se, millaisissa olosuhteissa sienet kulkeutuivat metsästä keittiöön.
Samanlainen ongelma on tavallisen muovisen ämpärin kohdalla. Vaikka sen jäykät seinämät suojaavat sieniä puristumiselta paremmin kuin muovikassi, ne rajoittavat silti ilman pääsyä ja vaikeuttavat kosteuden poistumista. Jos haluamme käyttää muovista astiaa, parempi vaihtoehto on ritiläinen kori, joka on tarkoitettu elintarvikekäyttöön. Perinteisin ja testatuin valinta on kuitenkin ilmava punottu sienikori, jossa sadot voivat ”hengittää” vapaasti koko matkan metsän halki.
Muovikassi heikentää myös satojen laatua
Ongelma muovipussin kanssa ei rajoitu ilmanvaihdon puutteeseen. Pehmeässä muovikassissa sienet liikkuvat jokaisella askeleella. Suuremmat yksilöt painavat pienempiä, jalat murtuvat ja herkät hatut murskaantuvat. Mitä enemmän sieniä pussissa on, sitä suurempi paine kohdistuu pohjalla oleviin.
Vaurioitunut sieni pilaantuu nopeammin kuin rakenne säilyttävä yksilö. Halkeamat ja murskautuneet solukot vapauttavat vettä ja solunesteitä, ja pussin sisältö muuttuu entistä kosteammaksi. Muutaman tunnin metsäretken jälkeen lopputulos voi olla kaukana odotetusta – sen sijaan, että kotiin tuodaan napakoita herkkutatteja tai kantarelleja, tuomme rikki- ja vetisiä satoja.
Varovaisuutta on syytä noudattaa myös vahingossa löydettyjen muovisten säilytysastioiden kohdalla autotallissa tai varastossa. Kaikki muoviämpärit eivät ole elintarvikekäyttöön sopivia. Rakennus- ja tekniset astiat voivat olla valmistettu materiaaleista, joita valmistaja ei ole tarkoittanut elintarvikkeiden säilytykseen. Sen sijaan, että murehdit, onko tietty muovi sopivaa, kannattaa valita ratkaisu, joka on suunniteltu luonnontuotteiden kuljettamiseen.
Miksi punottu sienikori toimii parhaiten?
Perinteinen punottu sienikori saattaa vaikuttaa metsän perinteen osalta romanttiselta, mutta sen rakenne vastaa täsmälleen muovin aiheuttamiin ongelmiin. Punos ei muodosta tiivistä estettä. Korin oksien välissä on luonnollisia rakoja, joiden kautta ilma pääsee kiertämään sadon ympärillä ja ylimääräinen kosteus haihtuu helpommin.
Tärkeää on myös korin jäykkyys. Sen seinämät ja tukeva pohja suojaavat sieniä sattumanvaraiselta murskaantumiselta. Sieniä voi asettaa paljon väljemmin kuin muovikassissa, jolloin hatut pysyvät ehjinä ja sienet säilyttävät paremman kuntonsa matkan metsään ja kotiin.
Ritiläinen punos omaa vielä yhden ominaisuuden. Kypsät itiöt vapautuvat suurina määrinä, ja korin avoin rakenne ei muodostu niille tiiviiksi esteeksi. Osa itiöistä voi siis vaelluksen aikana palata metsän maaperään. Tämä ei toki tarkoita, että jokaisen sienestäjän perässä syntyisi automaattisesti uusi sienirihmasto – sen kehittyminen edellyttää sopivia ympäristöolosuhteita. Kuitenkin ilmava kori sopii sienestykseen huomattavasti paremmin kuin tiivis muovipussi.
Sienet tarvitsevat ilmavuutta, suojaa murskautumiselta ja mahdollisimman nopeaa käsittelyä kotiin palattua. Muovikassi ei tarjoa näitä olosuhteita, eikä tavallinen tiivis muoviämpäri ole myöskään hyvä valinta. Perinteinen punottu sienikori on siksi paras ratkaisu – se on ilmava, uudelleenkäytettävä, kestävä ja toimiva. Erityisen tärkeää on, että se auttaa tuomaan metsän sadon kotiin huomattavasti paremmassa kunnossa. Jos etsit koria, joka yhdistää käytännöllisyyden ja perinteisen käsityön luonnollisen kauneuden, The Wicker Stories -kokoelmasta löydät käsin punottuja koreja, jotka on valmistettu ajatellen monia yhteisiä retkikausia.
